Tässä jutussa pohdin yrittäjyyden uutta alalajia, eli €-urheilua sekä esittelen poronsarvi-selfiekepin keksineen Pentin.
Rahantekohan on hieman syntisen kuuloinen sana Suomessa. Eihän täällä ole oikeutta ”rahanahneuteen” muilla kuin urheilijoilla ja lottoajilla.
Nyt tässä taloustilanteessa voisi kuitenkin olla aika tehdä rahanteosta sellaista koko kansan ihannoimaa ja harjoittamaa toimintaa.
Tyypillinen skenaariohan tänä päivänä voisi olla kutakuinkin tällainen:
Työtön valittaa, että työtä ei ole.
Pääministeri tai startup-pöhinöissään oleva toimitusjohtaja sanoo, että perusta firma!
Yrityksen perustaminen todennäköisesti kuitenkin kuulostaa turhan byrokraattiselta, isolta ja pelottavalta asialta monien korvaan.
”Siinähän joutuu ottamaan sadan tonnin lainan, tekemään palkatta työtä 4 vuotta ja sitten mennäänkin burnoutin ja avioeron kautta sairaseläkkeelle”
Tänä päivänä yrityksen perustaminen voi kuitenkin tarkoittaa käytännössä vain sitä, että ryhdyt ”tekemään jotain” käyttäen erityisesti tätä internettiä hyväksesi.
Oli se sitten pihassa seisova auto (Uber), takapihalla sijaitseva vierasmökki (Airbnb) tai jokin kokonaan uusi bisnesidea – omaa osaamista/tuotetta voidaan myydä helpommin kuin koskaan ennen.
Aloituskustannukset yrittämiselle ovat varsin minimaaliset verrattuna aikoihin ennen nettiä (piti lähes aina vuokrata toimitilat yritykselle jne).
Pelkkä tällainen yrittäjyyden uudelleenbrändäys (€-urheilu) voisi madaltaa kynnystä itsenäisen työn aloittamiseen – myös niiden osalta, jotka eivät aiemmin ole ajatelleetkaan yrittäjyyttä.
Netissä rahaa takovat tietokonepelien pelaajat, bloggaajat, Youtube-starat sun muut eivät oikein istu termien ”yrittäjä” tai ”freelancer” alle. He vain ovat näitä tämän päivän ja tulevaisuuden hustlereita, eli €-urheilijoita, jotka repivät toimeentulonsa vähän sieltä sun täältä.
€-urheilu, eli jonkin itsenäisen työn tai rahaa tuottavan aktiviteetin harrastaminen voi hyvinkin olla porttina ns. oikeaan yritystoimintaan ja sitä kautta luomaan jopa uusia työpaikkoja. Sen voi hyvinkin aloittaa oman päivätyön ohella tai työttömänä.
Esimerkki*:
Pentti on 52-vuotias mies, hän on työtön, elää Pohjois-Suomen maaseudulla ja nikkaroi ajankulukseen poronsarvesta valmistetun kahvan omaavia selfie-keppejä.
Pentti voisi varsin pienellä vaivalla laittaa nämä kepit myyntiin ilmaiseksi perustettavaan verkkokauppaan (esim. Holvi tai Tictail) – ilman sen kummempaa tietoteknistä osaamista.
Siihen kylkeen voisi pystyttää ilmaisen Facebook-sivun tai blogin, jossa jakaa tuotteen tarina, kuvat, videot sun muut. Voisi pyytää muutamia ihmisiä / bloggaajia, mikäli nämä suostuisivat jakamaan idean lukijoilleen.
Ehkä mitään ei tapahdu.
Tai ehkä joku japanilainen bloggaaja innostuu näistä eksoottisista, Suomen Lapin taikaa omaavista selfie-kepeistä ja jakaa tarinan omille seuraajilleen. Kalliita tuotteita rakastavat japanilaiset flippaavat Pentin poroselfiekepeistä täysin ja Pentille alkaa sataa tilauksia.
Mutta mites ne toiminimen rekisteröinnit ja muut byrokratiat?
”Emmie kehtaa alkaa siihen rumbaan.”
Äh, kokeile laittaa yksi tuote myyntiin ja katso lähteekö se lentoon. Jos lähtee, niin laita sitten byrokratia kuntoon. Uber-kuskitkin ovat toistaiseksi ”laittomia”, mutta systeemi kyllä tulee muokkautumaan sellaiseksi, että Uberin tai vastaavan palvelun kautta työskentely muuttuu lailliseksi.
Tällaistakin ehdotusta on väläytelty kansanedustaja Antero Vartian toimesta Twitterin ihmeellisessä maailmassa:
Yrittäjyyttä tulisi helpottaa niin, että henkilötunnus toimisi automaattisesti myös y-tunnuksena.
— Antero Vartia (@anterovartia) 24. tammikuuta 2016
Yrittäjyys on muuttumassa – onneksi – paljon helpommaksi ja helpommin lähestyttäväksi asiaksi. Samaa pyrkii myös roinasen rahaosio tekemään; madaltamaan tuota henkistä kynnystä ja byrokratiafobiaa, jota jo pelkkä sana ”yrittäjyys” aiheuttaa.
*Pentti ja poroselfiekepit ovat fiktiivisiä esimerkkejä.
